Nasaretin naulakauppa, Jeesus puhelimessa

[Yarmo]

En ikinä vastaa omalla nimellä edes mihinkään virallisempiin puheluihin. Läheskään kaikille en edes jaksa vastata, varsinkaan silloin kun en odota mitään puhelua/ei olla aikaisemmin sovittu mitään. Niissä tapauksissa soitan/tekstaan itse myöhemmin takaisin (jos jaksan) ja kysyn että oliko jotain asiaakin. ;>

Ei oikein voi turhauttavamminen tehdä puhelimessa. Varsinkin kun töissä tulee soiteltua ja siellä tapaa näitä samankaltaisia joskus aina. Niiden kanssa yhteistyö pitkälti ööveri.

[Rambo]

Ennen vastasin puheluun kuin puheluun sukunimellä.

Nykyään vastaan "haloo?", "heipä hei" tai muuta jaarittelua jos on tuttu numero, muuten etunimellä. Tuntemattomiin en yleensä vastaa.

[Burnis]

Vastaan etunimellä, jos on joku kaveri tai muu tuttu. Jos vanhemmat soittaa, vastaan yleensä vaan "moi". Jos on joku vieras numero, vastaan koko nimelläni.

[allas]

En ikinä vastaa omalla nimellä edes mihinkään virallisempiin puheluihin. Läheskään kaikille en edes jaksa vastata, varsinkaan silloin kun en odota mitään puhelua/ei olla aikaisemmin sovittu mitään. Niissä tapauksissa soitan/tekstaan itse myöhemmin takaisin (jos jaksan) ja kysyn että oliko jotain asiaakin. ;>

Ei oikein voi turhauttavamminen tehdä puhelimessa. Varsinkin kun töissä tulee soiteltua ja siellä tapaa näitä samankaltaisia joskus aina. Niiden kanssa yhteistyö pitkälti ööveri.

Niin miten, jättää vastaamatta? Tietenkin vastaan jos jotain tärkeää on, minkä ainakin itse voin jo päätellä soittajasta ja mahdollisista aikaisemmista yhteydenotoista. Usein tuleekin vastattua vain ilmoittaakseni ettei nyt ehdi/jaksa puhua, ja samalla selviää ettei mitään oikeaa asiaa ollutkaan.

[Hole]

Minä vastasin aina ennen puhelimeen etunimelläni. Nykyään vastaan joko "Haloo" tai "Niin?". Vähän huono tapahan tuo on vastata, mutta jotenkin se vaan aina tule ja nimellä vastaamisesta on tullut jotenkin oudon tuntoista.

Puhelinmyyjät eivät minulle paljoa soittele, koska numeroni on salattu. Tämä on harmi, koska haaveilen aina tilaisuudesta jutella heidän kanssaan. ;D Esimerkiksi niin, että kyselen äärettömästi heidän kauppaamastaan tuotteesta ja olen todella kiinnostunut ja sitten lopuksi vain sanon kiitos ja hei, en ole kiinnostunut ostamisesta.

[Ekku]

Tutuille vastaan yleensä joko "niin" tai "moi" tai "moro" tai "moikka".
Tuntemattomille yleensä etunimellä.

[MiniHamsu]

Tutuille vastaan yleensä joko "niin" tai "moi" tai "moro" tai "moikka".
Tuntemattomille yleensä etunimellä.

Sama juttu minullakin.

[Dale12]

no tutuille sanon vaa että terve tai jotaki tommosta

tuntemattomille (puhelinmyyjille, randomeille, pilapuhelun soittajille...) sanon et ''mä nään sut'' tai ''homo!'' tai jotai muuta vtuilua

[SönkköX]

Ahohoi.

Mr. burnsin vastaustapa, kiitos.

[Jeppe]

Usein etunimellä/kutsumanimellä. Tuntemattomille ja myös sellaisille tutuille jotka eivät usein puhelimeeni soita.
Tutille usein "no moi" tai "hei".

Mummille soittaessa usein "moikka, minä xxxx tässä" useinmiten vielä nimeä hieman korostaen. Muuten juttelee niitä näitä eikä kehtaa sanoa suoraan ettei kuullut nimeä. Sitäkin on tapahtunut.

Ukko vastaa usein "no?" Tai "Niin, mitä asiaa?" Tai "Ajan autoa" ja luuri kiinni.

Paras tyyli kuuluu ehkä serkulleni (miespuolinen), kun soittaa kännykkään taikka lankapuhelimeen on vastaustapa aina sama. "No? Mitä asiaa? (Puhetta toisesta päästä) aha, oliko vielä muuta?" Ja luuri kiinni. Ei mitään kiitos, tai hei. Edes merkkiä siitä että puhelu päättyy.

[pöllöilijä]

How many potatoes does it take to kill the Irish?

None!