Magnetroni, elektroniputkieroosioita.
Salatuimpia kuvia säteilyvaaran maailmoistamme!
Joiden takia ydinhallintovirannomaisemme sumeilematta kaukotuhosi ja varasti satojen arvoisia laitteistojani! Mutta tässä sensaatiodokumentteja vaan SILTI ON!
___________________________________________
Aiheeseen liittyvää materiaalia. Pari analyyttistä kuvaa ennen kuin magnetronin sahasin auki:
http://kuvaton.com/k/zsY.jpg
http://kuvaton.com/k/zsy.jpg
ja tältä laite näyttää poikki sahattuna kuparisisuksineen.
http://kuvaton.com/k/zsl.jpg
Pari hienomekanista ydinkuvaa kestomagneettiparin sisältämistä anodiresonaattorin täyskuparilamelleista ja iskostuneesta kilowattiluokan säteilyeroosiomustumistaan.
http://kuvaton.com/k/zsA.jpg
http://kuvaton.com/k/zsj.jpg
Säteilysinertävästi hehkuva "kohtalokkain" kylmäkatodi!
http://kuvaton.com/k/zsB.jpg
Poraudumme lähikuvissa kylmäkatodin säteilyeroosiomaailmaan tarmolla. Huomaa jo alusta, miten kohtion juureen on säteilyerosoitunut mm. sinitähtikuvio.
http://kuvaton.com/k/zs8.jpg
Pari kuvaa siitä miten beetta-, röntgen-, mikroaalto- yms. säteilytuhoutumat pahimmillaan höyrystää metalliatomien kanavasäteilyn infernossa katodin kuin karppuisaksi helvetin esikartannoksi. Todellisia shokkikuvia, miten esim. kupari,(sinistymät ja kupariruskeataskut), höyrystyy metallien pinnoille sekaviksi kuonakasoiksi.
http://kuvaton.com/k/zsT.jpg
http://kuvaton.com/k/zsI.jpg
Kauhistu, järein vieteriteräs sulaa kuin jää plasmakaasuikseen kuin tyhjää vaan SÄTEILYEROOSIOIDEN tykityksissä.
http://kuvaton.com/k/zsG.jpg
Katodin teräsmetallireunaan palanutta kuparikarstaa. Laadukkaita ionipommituskraaterointeja katodieristereunasta.
http://kuvaton.com/k/zsS.jpg
http://kuvaton.com/k/zsJ.jpg
Kylmäkatodi ja huomaa erityisesti vieterin eroosion lasku hatun suojaanpäin. Kaksi täsmäkuvaa katodihatusta.
http://kuvaton.com/k/zsH.jpg
http://kuvaton.com/k/zsi.jpg
http://kuvaton.com/k/zsg.jpg
4 Shokkikuvaa säteilyeroosiokuonista jonka kierrätysmetallien läpi perheen vetesi ydinalaterveisinä virtaa!
http://kuvaton.com/k/zs3.jpg
http://kuvaton.com/k/zs0.jpg
http://kuvaton.com/k/zst.jpg
http://kuvaton.com/k/zsC.jpg
---------------
Sent: Friday, May 21, 2010 3:12 AM Subject: Kylmäkatodi.(Mikroaaltouunissa.)
> Ahaa, kylmäkatodin kaasu saa ionisoitua! Sen ionit lentävät sitten
> katodiin ja näin auttavat elektroniemissiossa. Netistä löytyi vain, että
> siellä on jotkut terävät kärjet, jossa tapahtuu alkuionisaatio, mistä prosessi lähtee käyntiin.
*Tärkeä huomio! Eli juuri s i k s i kuvaamani magnetronin katodi on osin kyhätty kidekuutiorakenteista, jotta saataisiin kärkikoronaa liikkeelle helpommin purkautumaan magnetronipuitken kaasuionisaatioksi.
Wikipediassakin (englanninkielinen) mainittiin
> vain, että joissain on ollut myös beetasäteilijää aloittajana.
> (Mainittiin kerran lyhyesti; kun taas muut kylmäkatodityypit toistettiin 2-3 kertaa laveasti selitellen.)
*Beetasäteilijää noin vaan miljoonien kierrätyskuparivesijohtoihin tonneittain. Ei toden totta ihme miksi aihe on totaalinen tabu!
> No, löysin myös Googlen tekoälyä varten skannatun kirjan menneiltä
> vuosikymmeniltä. Siellä sitten todettiin, että yleistähän se on laittaa
> kylmäkatodiin säteilijää! Alphaa, röntgeniä, gammaa... muut säteilylajit
> olikin mainittu, paitsi wikipedian pakkoraossa myöntämä beta! Tahallaan
> siis on tieto jätetty mahdollisimman vajaaksi, kuten aiemminkin on tullut huomattua.
>
> Radium-226 on ollut se yleisin aine niin kylmäkatodeissa kuin
> valaisumaaleissakin. 50-luvulla tungettu vähän joka paikkaan. Veikkaan,
> että nykymagnetronit on toteutettu jollain noilla vaihtoehtoisilla
> metodeilla, vaikka säteilevä katodi on tietenkin muilta
> ominaisuuksiltaan houkuttelevan ylivertainen. Onhan ne niin tarkkaan
> kartoitettu nykyään senkin takia, että porho voi saada omaan haarukkaan aktiiviaineita.
*On se toki selvää, ettei ydinturvapoliisistot yms. sallisi kierrätysradiumeja itselleen, toki kaikille muille sitäkin enemmän! Olen kuullut, että säteilytuhojen räjähtäessä käsiin 60-70-luvuilla on kylmäkatodilaitteisiin alettu laittaa mm. radioaktiivisia haihtuvia kaasuja. Näin laitteen sisuksen säteilyn puoliintumisarvot lyhenemään vuosimiljoonistaan hiukan ja mikä maukkainta saadaan rikkinäisen laitteen säteilyt KAIKKI esteittä romuttamoistaan kiertämään ympäristöömme hallitsemattomina laajasti leviävinä kaasuina. Eikös kätevää päättäjiltämme? Huomasit varmaan, miten kuvissani vilahteli kylmäkatodin seoksesta sekä kuparisulfaatin-, koboltin sinistä, että myös höyrystynyttä ionisoitunutta kuparinruskeametalloitumaa myös.
> Minulla kyllä on romuvarastoissani jo valmiina magnetroni, että eikun mittaamaan!
*Tuo tieto ON mulle TÄRKEÄ! Että osaa edes osin asennoitua siihen mitä nimenomaan NYKYAIKAISESSA magnetronissa tuppaavat käyttämään. Kas kun radium 226 testipöydällään EI oikein iske! Ongelmaa lisää vielä se, että mikroaaltouuni tuli vasta 70-luvulla kunnolla markkinoille ja siksi aiheesta ei saa mistään sensuroimatonta vanhempaa kirjatietoa. Oli erittäin tärkeää, että sain faktaa myös vapaammista ulkomaalaistiedostoista maailmalta. Odotan lisäksi jännittyneenä Rad mittaustuloksiasi.
> Hienoja, suorastaan alienmaisia kuvia! Lasi ei näytä lasilta ollenkaan!
*No sitähän minäkin! Erityisen mielenkiintoista kerroskuvantamista esittää mahdollisuudet valotta alta ja päältä ja eri painoarvoisa myös ristiin. Saa päräyttäviä ja vinkeitä kuvasetlerssejä toden totta ällistyttäviä erikoisanalyysejä. Ja kuten olemme tottuneet. Maailman ensi-iltamateriaaleja, kuinkas muutenkaan aiheesta, jota kukaan muu ei ole kyennyt vuosisataan missään maailmalla ottamaan!
> Hyvään laatuun kamera pystyy, vaikka halpaa hintaa selittää nämä, ettei
> suurennos varmaan ole oikeasti neljääsataa, vaan samaa luokkaa kuin
> Vellemannissa. Ei mitään standardilähtötasoa ehkä ole, mistä
> suurennoksen kertautuisen pitäisi alkaa. Voi jopa olla, että 400x
> saavutetaan kun laitetaan digitaalizoomia lisäksi, eli suurennetaan kuvaa, mutta se on aina huono!
*Jotain tuon tapaista kelailin myös. Veikkaan, toi myyty halvempi 200-kertaa suurentava sitten jäänee tosiaan 100 kertasuurentavaksi. Ilmeisesti miten kunnon suurennoksessa valo prismoittuu eri värien suttuisiksi sateenkaaritaitoksiksi on osasyy siihen miksei 200-suurennosta rajumpaan "oikeasti" mennä. Tarkoitan, ei kai se paksumpi linssikuperuuslisä niin maltaita sinällään maksaisi?
> Vaikka on se 2 Mb, niin ei kuvan pikselimäärä autuaaksi tee, optiikka merkitsee enemmän.